Metsän, suon ja pihamaiden aarteet
Aarteiden etsintää palkitsevimmillaan on lähteä retkelle korin tai ämpärin kera, kokemaan löytämisen riemu ja kartuttamaan saalisvarastoja talveksi. Lapin luonto antaa näinä hetkinä parastaan.
Meän Lapissa hillasuot hohtavat kultaisina. Pullea pilvimarja kypsyy aivan yhtäkkiä ja näyttäytyy sille, joka tietää mistä etsiä tai sattumalta osuu oikeille apajille. Keruuastia täyttyy rivakasti hyvällä hillapaikalla ja sääskienkin kanssa tulee toimeen sopivalla suojautumisella. Viheltele suolla askeltaessasi: se tuo retkitunnelmaa ja pitää karhut loitommalla.
Mustikkamatto peittää metsänpohjia siellä sun täällä. Talven vitamiininsaanti on taattu, kun tällä aarteella täyttää pakasteensa. Pohjoisen valoisassa kesäyössä kasvanut marja on aivan erityisen makeaa luksusta. Lapin mustikkapiirakkaa ja jäätelöä – siltä maistuu kesä.
Myöhemmin kypsyvät puolukat, karpaloitakin löytää pitkälle viilenevään syksyyn. Variksenmarjalla ja juolukalla on uskolliset ihailijansa ja pihlajanmarjoja voi hyödyntää lukuisin tavoin. Vadelmat ja viinimarjat kerätään talteen useimmiten pihapiireistä. Vielä on aikaa koota myös nokkosta, mesiangervoa tai siankärsämöä ja muita villiyrttejä viherjauheeksi tai teeaineksiksi talvi-iltoihin.
Metsät ovat täynnä sieniä niitä tuntevien poimittaviksi. Tatit käynnistävät loppukesäisen aarrejahdin. Ensimmäisen herkkutattiapajan löytymiseen liittyy välitön hallitsemattomien riemunkiljahdusten vaara. Hyväkuntoisen tatin voi syödä vaikka sellaisenaan heti metsässä mutta voissa rapeaksi paistaminen tai nuotiolla grillaaminen tekee sienestä mykistävän herkullisen. Se sopii vaikka juhlaillallisen päätähdeksi.
Haperot ja rouskut tunnetaan myös hyvin. Keittämisen ja käsittelyn jälkeen suolasienten asettelu kauniissa lasipurkeissa kylmään varastoon herättää muinaisen metsästäjä-keräilijän tyytyväisyyden tunteen: nyt on koko talvikauden ja joulun ajan sienisalaattitarpeet varmistettuna omasta takaa.
Jos on riittävän onnekas ja omistaa jonkinlaisen puutarhapalstan, on nyt aika kerätä satoa myös kotipihasta. Herneitä ja salaatteja on voinut popsia jo tovin myös Lapin leveyksillä, kesäkurpitsat ja kasvihuoneiden tomaatit suurenevat silmissä. Juurikasvit ottavat vasta kasvupyrähdystään, niiden kanssa ei kannata väylän varressa hötkyillä. Kesää ja kasvukautta on vielä rutkasti jäljellä.
