• Näe ja koe

          Väylänvarressa riittää nähtävää ja koettavaa
          ”Lähe meän völhjyyn, niin met poka näytämä sulle semmosta Lappia, mistä sole ennen kuulukhaan.”

          Joka hetkessä läsnä oleva luonto kirvoittaa syvimmät ihastuksen huokaukset ja järjestää mieleenpainuvimmat show’t. Alueen pienistä yrityksistä löydät paikallistuntemusta, jonka avulla tämä itseoikeutettu päätähti, luonto, voi näyttäytyä sinulle myös uusilla tavoin.

          Etsit sitten omassa parhaassa seurassasi kierrettävää luontopolkua tai vauhdikasta koskenlaskua muiden kanssa, löytyy Väylänvarresta luontoelämys makuusi.

          Kulttuurikohteita, rakennettua ympäristöä, nähtävyyksiä tai maamerkkejäkään ei sovi unohtaa.

        • Luontokohteet

        • Tekemistä

        • Kulttuurikohteet

        • Tapahtumat

        • Palvelut

          Meän Lappi kutsuu kylhään
          ”Met kyllä piämä sinusta rohki hyän huolen!”

          Aittamajoitus vai täyden palvelun Lapin taikaa? Viiden tähden lähiruokaillallinen, pikainen lounas mukaan vai kokeilevan villiyrttikeittiön antimia? Paperitaidetta, lovikkalapasia ja porotuotteita? Meänmaan alueelta löytyy laaja kirjo palveluita, kunhan tiedät mistä etsiä.

        • Majoitus

        • Kokoukset

        • Ruoka ja juoma

        • Meän tuotteet

        • Aktiviteetit

        • Muut palvelut

        • Meän vinkit

          Meän Lappi on myös Teän Lappi
          ”Ko sie kerran hoksaat tämän Meän Lapin, niin siehän et halvaa täältä ennää pois lähteä.”

          Meän kalenteri on Tornion-Muonionjoki eli Väylä. Milloin jäät lähtevät? Joko se tulvii? Joko lohi nousee? Onko Väylä jo jäässä?

          Meän kello on auringonvalo. Kaamoksessa sitä ei juuri näy, joten ei parane hättäillä. Kesällä valoa riittää yöt läpeensä. On kuule mellevä touhuta! Mutta vieläkään ei hättäillä. Istuhan mättäälle, keitämä potut.

          Pysähdy ja anna valon tahdittaman elämänrytmin koskettaa.

        • Selviytymisopas

        • Erilainen elämänrytmi

        • Kootut helmet

          Mustikassa Vuoskuvaarassa elokuussa 2020. Kuvaaja Iina Askonen
        • Meän Blogi

        • Info:

          Solekko tulla!

          Väylä virtaa satojen kilometrien matkan Pohjois-Ruotsin Torniojärvestä aina Perämeren pohjukkaan asti. Original Laplandin alue on suuri ja etäisyydet voi mieltää melko mittaviksi. Kulkuyhteydet ja tieverkostot ovat kuitenkin kattavat, joten matka haluamaasi paikkaan taittuu kätevästi.

        • Vastuullisuus

        • Saapuminen

        • Jäsenyritykset

        • Paikkakunnat ja kylät

        • Meän tarina

        • Hyvä tietää

  • Suomi

Satokausi alkaa

Metsän, suon ja pihamaiden aarteet

 

Aarteiden etsintää palkitsevimmillaan on lähteä retkelle korin tai ämpärin kera, kokemaan löytämisen riemu ja kartuttamaan saalisvarastoja talveksi. Lapin luonto antaa näinä hetkinä parastaan.

Meän Lapissa hillasuot hohtavat kultaisina. Pullea pilvimarja kypsyy aivan yhtäkkiä ja näyttäytyy sille, joka tietää mistä etsiä tai sattumalta osuu oikeille apajille. Keruuastia täyttyy rivakasti hyvällä hillapaikalla ja sääskienkin kanssa tulee toimeen sopivalla suojautumisella. Viheltele suolla askeltaessasi: se tuo retkitunnelmaa ja pitää karhut loitommalla.

Mustikkamatto peittää metsänpohjia siellä sun täällä. Talven vitamiininsaanti on taattu, kun tällä aarteella täyttää pakasteensa. Pohjoisen valoisassa kesäyössä kasvanut marja on aivan erityisen makeaa luksusta. Lapin mustikkapiirakkaa ja jäätelöä – siltä maistuu kesä.

Myöhemmin kypsyvät puolukat, karpaloitakin löytää pitkälle viilenevään syksyyn. Variksenmarjalla ja juolukalla on uskolliset ihailijansa ja pihlajanmarjoja voi hyödyntää lukuisin tavoin. Vadelmat ja viinimarjat kerätään talteen useimmiten pihapiireistä. Vielä on aikaa koota myös nokkosta, mesiangervoa tai siankärsämöä ja muita villiyrttejä viherjauheeksi tai teeaineksiksi talvi-iltoihin.

Metsät ovat täynnä sieniä niitä tuntevien poimittaviksi. Tatit käynnistävät loppukesäisen aarrejahdin. Ensimmäisen herkkutattiapajan löytymiseen liittyy välitön hallitsemattomien riemunkiljahdusten vaara. Hyväkuntoisen tatin voi syödä vaikka sellaisenaan heti metsässä mutta voissa rapeaksi paistaminen tai nuotiolla grillaaminen tekee sienestä mykistävän herkullisen. Se sopii vaikka juhlaillallisen päätähdeksi.

Haperot ja rouskut tunnetaan myös hyvin. Keittämisen ja käsittelyn jälkeen suolasienten asettelu kauniissa lasipurkeissa kylmään varastoon herättää muinaisen metsästäjä-keräilijän tyytyväisyyden tunteen: nyt on koko talvikauden ja joulun ajan sienisalaattitarpeet varmistettuna omasta takaa.

Jos on riittävän onnekas ja omistaa jonkinlaisen puutarhapalstan, on nyt aika kerätä satoa myös kotipihasta. Herneitä ja salaatteja on voinut popsia jo tovin myös Lapin leveyksillä, kesäkurpitsat ja kasvihuoneiden tomaatit suurenevat silmissä. Juurikasvit ottavat vasta kasvupyrähdystään, niiden kanssa ei kannata väylän varressa hötkyillä. Kesää ja kasvukautta on vielä rutkasti jäljellä.

 

Skip to content